Matti jäi kiinni ensimmäisen kerran vuonna 1920 viedessään hevosta rajan yli Neuvosto-Venäjälle. Saman vuoden joulukuussa hän jäi kiinni sianlihan salakuljetuksesta. Ensimmäinen isompi käry kävi huhtikuussa 1924, kun Matti jäi kiinni yrityksestä salakuljettaa tekstiilejä ja vaatetusta Neuvosto-Venäjälle.

Etsivä Keskusrikospoliisi (EK) epäili, että kielletty Suomen Kommunistinen Puolue oli värvännyt Matin, joka puhui venäjää. Matti olisi siis siirtynyt tavaroiden salakuljettamisesta kommunistien etappimieheksi eli osaksi kommunistien salakuljetusverkkoa. EK halusi nyt saada Matin satimeen ja haastatteli tätä varten Matin tuttavia. EK toteaa asiakirjoissaan, että kotikylällään ja tuttavapiirissään ”Ilonen ei peittele toimintaansa, mutta ei sitä liioin selittelekään. Hän pitää sitä aivan luonnollisena asiana, että ymmärretään hänen olevan mukana salaisessa toiminnassa. Hän mm. äskettäin mainitsi, että ’onhan siinä aina vähän vaaraakin, mutta rahaa tulee niin helpolla... ‘“

Matilla oli rajan tuntumassa paljon apulaisia, kuten hevosmiehiä, rajaoppaita, majoittajia ja muonittajia. Mutta EK:llakin oli omat ilmiantajansa, jotka oppivat tuntemaan Matin liikkeet. He tunsivat hyvin myös paikat, joiden kohdalla Matti ylitti rajan.

Saat pikkukuvasta esille suuremman kuvan:

Huhtikuussa 1929 Matti jäi kiinni, ja hänen hallustaan löydettiin suuri määrä vihkosia. Vihkosten sisältämistä otsikoista näki heti, että kyseessä oli kielletty painotuote, joihin Suomessa suhtauduttiin erittäin vakavasti: ”Suomen vallankumouksen aura kyntää hyvin. Luja yhteys Neuvostoliiton työläisten kanssa. Tappio Suomen porvaristolle... ”

Matti tuomittiin syyskuussa 1929 valtiopetoksen valmistelusta kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa viideksi vuodeksi. Kun hän pääsi vapaaksi 1932, vaikutti siltä, että vankila-aika oli muuttanut häntä: jos Matti aikaisemmin oli salakuljettanut rahan takia, teki hän niin nyt kommunismin nimissä.

Matti jatkoi salakuljettajana helmikuuhun 1933 saakka, jolloin EK sai hänet viimeistä kertaa kiinni.


Lisätietoa verkkonäyttelystä

Museon työryhmä:
Mona Taipale, Satu Ståhlberg ja Johanna Piipponen

Verkkonäyttelyn käsikirjoitus: Pauliina Veijalainen
Verkkonäyttelyn käsikirjoitus pohjautuu Lappeenrannan museoiden Avojaloin-yhteisnäyttelyyn (26.4.2015–10.1.2016), jonka on käsikirjoittanut kirjailija Anna Kortelainen. Verkkonäyttelyn henkilötekstit pohjautuvat Anna Kortelaisen artikkeleihin Gummeruksen kustantamassa Avojaloin – 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta -julkaisussa.

Graafinen suunnittelu: Päivi Veijalainen / Huhtikuu

Tekninen toteutus: Marko Myllymäki / Atadone

Audioleikkeiden käsikirjoitus: Anna Kortelainen

Audioleikkeiden lukijat:
Jukka Lehtinen
Liisa Lehtinen
Maria Lehtinen
Mikko Pirinen
Netta Salonsaari
Antti Taipale
Helmi Taipale
Mikko Taipale
Mona Taipale

Kuvien oikeudet:
Etelä-Karjalan museo (EKM)
Etelä-Karjalan taidemuseo (EKTM)
Lintulan luostari
Museovirasto
Pietarin kaupunginmuseo
(State Museum of the History of St Petersburg. St Petersburg)
Pohjanmaan museo
Rajamuseo
Työväenmuseo Werstas (TW)
Yksityiskokoelmat

Näyttelyä on tukenut Museovirasto

Museovirasto