Huviloiden tyhjeneminen
Vaikka ensimmäinen ja toinen sortokausi viilensivät suomalaisten kantaasukkaiden ja venäläisten kesävieraiden välejä, ne eivät hillinneet kesäasukkaiden jokavuotista tuloa seudulle. Tilanne muuttui vasta 1920-luvun kuluessa, kun venäläiset olivat jääneet sulkeutuneen rajan toiselle puolelle. Valtio otti haltuunsa hylättyjä huviloita ja myi niitä eteenpäin pakkohuutokaupalla. Huutokauppaamisen tavoitteena oli myös pelastaa huvilat rappeutumiselta.
1930-luvulle tultaessa huvilaaluetta oli alettu markkinoida suomalaiselle keskiluokalle, jonka seurauksena suomalaiset kesänviettäjät asuttivat pikku hiljaa huvilaalueen. 1930-luvun lopulla Terijoella kävi noin 20 000 ‒ 30 000 turistia kesässä. Uudet kesäasukkaat kävivät kävely- tai pyöräretkillä katsomassa nähtävyyksiä tai Rajajoella katselemassa Neuvostoliiton puolelle.
Saat pikkukuvasta esille suuremman kuvan:
