Rautatieverkoston kehitys

Kannaksen rataverkon valtimo oli Viipurin ja Riihimäen kautta Helsinkiin ulottuva Pietarinrata. Se kuuluu ensimmäisiin Suomessa rakennettuihin rautateihin, joiden tarkoitus oli yhdistää suurimmat ja tärkeimmät kaupungit toisiinsa. Raideväliksi oli 1850-luvulla määrätty venäläisen standardin mukaisesti viisi englantilaista jalkaa eli 1524 mm. Tämä erottaa Suomen rautatiet muusta Euroopasta, jossa raideväli on 1435 mm. Pietarin ja Viipurin välinen rataosuus avattiin helmikuussa 1870. Sen läheisyyteen on haudattu jopa tuhansia nälkävuosien 1868‒1869 aikana menehtyneitä radanrakentajia, miehiä, naisia ja lapsia.

Tämän jälkeen Kannaksen raideverkko alkoi laajentua nopeasti. Rautateitä rakennettiin ennen kaikkea suurien kaupunkien välille sekä kaupankäynnille merkittävistä syistä. 1920-luvulla Viipurista rakennettiin rautatieyhteys Uuraaseen, jonka tarkoituksena oli palvella Uuraan satamaa. Heikki Pietiläinen oli mukana näissä rakennustöissä 1924‒1926. Myöhemmin suunniteltiin, että raideyhteyden avulla rantapitäjistä voitaisiin pendelöidä Viipuriin töihin.

Kannaksen raideverkosta muodostui lopulta melko tiivis ja kattava, jonka takia seudulla tavattiin sanoa, että “meillä Kannaksella kulkee rautatie joka rapulle”.

Saat pikkukuvasta esille suuremman kuvan:

Lisätietoa verkkonäyttelystä

Museon työryhmä:
Mona Taipale, Satu Ståhlberg ja Johanna Piipponen

Verkkonäyttelyn käsikirjoitus: Pauliina Veijalainen
Verkkonäyttelyn käsikirjoitus pohjautuu Lappeenrannan museoiden Avojaloin-yhteisnäyttelyyn (26.4.2015–10.1.2016), jonka on käsikirjoittanut kirjailija Anna Kortelainen. Verkkonäyttelyn henkilötekstit pohjautuvat Anna Kortelaisen artikkeleihin Gummeruksen kustantamassa Avojaloin – 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta -julkaisussa.

Graafinen suunnittelu: Päivi Veijalainen / Huhtikuu

Tekninen toteutus: Marko Myllymäki / Atadone

Audioleikkeiden käsikirjoitus: Anna Kortelainen

Audioleikkeiden lukijat:
Jukka Lehtinen
Liisa Lehtinen
Maria Lehtinen
Mikko Pirinen
Netta Salonsaari
Antti Taipale
Helmi Taipale
Mikko Taipale
Mona Taipale

Kuvien oikeudet:
Etelä-Karjalan museo (EKM)
Etelä-Karjalan taidemuseo (EKTM)
Lintulan luostari
Museovirasto
Pietarin kaupunginmuseo
(State Museum of the History of St Petersburg. St Petersburg)
Pohjanmaan museo
Rajamuseo
Työväenmuseo Werstas (TW)
Yksityiskokoelmat

Näyttelyä on tukenut Museovirasto

Museovirasto