Viipuri

Viipurin kartta 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Kuva: EKM

Viipurin kaupungin historia ulottuu vuoteen 1293 saakka, jolloin Viipurin linna perustettiin suojaamaan vilkasta kauppapaikkaa. 1470-luvulla kaupungin ympärille aloitettiin rakentaa kivistä muuria suojaamaan kaupunkia hyökkäyksiltä. Muurin yhteyteen tehtiin myös suojatorneja, ja yhden tällaisen juurella kerrotaan tapahtuneen kuuluisa Viipurin pamaus 30. marraskuuta 1495. Kansantarinan mukaan pamaus karkotti venäläiset, jotka olivat olleet valloittamaisillaan kaupungin.

Ennen talvisotaa Viipuri oli väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki. Se oli itäisen Suomen kaupallinen keskus, joka oli kuuluisa kansainvälisyydestään. Kaupunki tunnettiin myös kulttuuristaan ja sivistyksestään, ja esimerkiksi kaupungin teatteri- ja musiikkielämä oli arvostettua. Viipuri oli suosittu matkakohde, jonne suunnattiin niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Voit tutustua Viipuriin, sen nähtävyyksiin ja kaupunginosiin myös VirtuaaliViipuri -verkkosivustolla.


Lisätietoa verkkonäyttelystä

Museon työryhmä:
Mona Taipale, Satu Ståhlberg ja Johanna Piipponen

Verkkonäyttelyn käsikirjoitus: Pauliina Veijalainen
Verkkonäyttelyn käsikirjoitus pohjautuu Lappeenrannan museoiden Avojaloin-yhteisnäyttelyyn (26.4.2015–10.1.2016), jonka on käsikirjoittanut kirjailija Anna Kortelainen. Verkkonäyttelyn henkilötekstit pohjautuvat Anna Kortelaisen artikkeleihin Gummeruksen kustantamassa Avojaloin – 20 tositarinaa Karjalan Kannakselta -julkaisussa.

Graafinen suunnittelu: Päivi Veijalainen / Huhtikuu

Tekninen toteutus: Marko Myllymäki / Atadone

Audioleikkeiden käsikirjoitus: Anna Kortelainen

Audioleikkeiden lukijat:
Jukka Lehtinen
Liisa Lehtinen
Maria Lehtinen
Mikko Pirinen
Netta Salonsaari
Antti Taipale
Helmi Taipale
Mikko Taipale
Mona Taipale

Kuvien oikeudet:
Etelä-Karjalan museo (EKM)
Etelä-Karjalan taidemuseo (EKTM)
Lintulan luostari
Museovirasto
Pietarin kaupunginmuseo
(State Museum of the History of St Petersburg. St Petersburg)
Pohjanmaan museo
Rajamuseo
Työväenmuseo Werstas (TW)
Yksityiskokoelmat

Näyttelyä on tukenut Museovirasto

Museovirasto